Hiilineut­raali Suomi 2035

Hiilineut­raali Suomi 2035

Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Tämä tarkoittaa, että voimme päästää ilmaan hiilidioksidia vain sen verran kuin hiilinielumme, kuten metsät ja suot, sitovat. Vuoden 2035 jälkeen meidän pitäisi jo sitoa hiiltä enemmän kuin päästämme.

Tavoite on kunnianhimoinen, eikä sitä ole helppo saavuttaa. Se edellyttää muutoksia kaikilla yhteiskunnan aloilla: asumisessa, liikkumisessa, energiantuotannossa, teollisuudessa, kuluttamisessa. Muutos on kuitenkin mahdollinen, ja siihen on olemassa keinot, jotka meidän on otettava nopeasti ja määrätietoisesti käyttöön. 

Samalla ilmastotoimet pitää toteuttaa reilusti: kaikilla on oltava todellinen mahdollisuus elää kestävästi esimerkiksi taloudellisesta tilanteesta ja asuinpaikasta riippumatta. Voimme vähentää päästöjä ja eriarvoisuutta yhtä aikaa. Muutoksessa on pidettävä kaikki mukana. Kansalaisten näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia Suomen päästövähennystoimiin selvitettiin keväällä 2021 ensimmäistä kertaa kansalaisraadissa, jonka tehtävänä oli arvioida, kuinka reiluja ja tehokkaita Suomen suunnitellut toimet ilmastopäästöjen vähentämiseksi ovat. 

Suomi on vähentänyt päästöjään vuodesta 1990 lähtien jo yli viidenneksen. Jotta tavoite hiilineutraaliudesta vuonna 2035 toteutuu, meidän on kuitenkin kiristettävä tahtia merkittävästi. 

Koronakriisi on koetellut ihmisten elämää ja koko maailman taloutta. Hallitus on sitoutunut siihen, että taloutta elvyttävät toimet tukevat tavoitetta tehdä Suomesta maailman ensimmäinen hiilineutraali hyvinvointivaltio ja pysäyttää luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen. EU-maat yhdessä tukevat jäsenmaiden jälleenrakennusta keskittyen ympäristökriisin torjuntaan ja digitalisaatioon. Tämä on historiallinen mahdollisuus uudistaa talouttamme.

Suomi on päättänyt käyttää EU:n koronaelpymispaketista puolet suoriin ilmastotoimiin. Toisellakaan puolikkaalla ei saa tehdä haittaa ilmastolle tai luonnolle. Kyseessä on alustavien arvioiden mukaan Suomen historian suurin yksittäinen ilmastoinvestointi, joka vähentää Suomen kasvihuonekaasupäästöjä yli kuudella prosentilla. Meidän ei tule jälleenrakentaa vanhaa fossiilitaloutta, vaan panostaa ratkaisuihin, jotka tuovat työllisyyttä ja hyvinvointia myös 2030-luvulla.

EU-elvytyspaketin kautta vauhditamme investointeja puhtaaseen energiaan, kuten tuuli- ja aurinkovoimaan, biokaasuun, maalämpöön ja uusien energiaratkaisujen kokeilemiseen. Tuemme öljylämmityksestä luopumista, lisäämme sähköautojen latauspaikkoja ja laajennamme biokaasun tankkausasemien verkostoa. Avitamme myös teollisuuden päästövähennyksiä ja vähähiilistä rakentamista. Maankäyttösektorilla vahvistamme ilmastokestäviä ja luonnon monimuotoisuutta tukevia metsänhoitomenetelmiä.

Energiaverotuksen kokonaisuudistus on käynnistynyt, ja hallitus on tehnyt merkittäviä muutoksia muuan muassa sähkön ja polttoaineiden verotukseen. Turpeen ja muiden paljon päästöjä tuottavien polttoaineiden veroja on korotettu. Teollisuudenalat ovat tehneet omat vähähiilitiekarttansa päästövähennysten toteuttamiseksi. Fossiilittoman liikenteen tiekartta viitoittaa tietä kestävään liikkumiseen. Konkreettista ilmastotyötä kunnissa edistetään tukemalla kuntien omia hankkeita. Lukuisia muita toimia yhteiskunnan eri aloilla on valmistelussa.

Kehysriihessä 2021 tehtiin hallituksen ilmastotoimien puolivälikatsaus. Sen mukaan ilmastotoimet etenevät jopa hiilineutraaliustavoitteen vaatimaa aikataulua nopeammin. Kuilua tehtyjen päätösten ja tavoitteiden välillä on tällä hallituskaudella kavennettu merkittävästi, mutta tehtävää on vielä paljon.

Syksyn 2021 budjettiriihessä hallitus teki jälleen uusia päätöksiä. Esimerkiksi päästökaupan ulkopuolisten alojen, kuten liikenteen ja maatalouden, kokonaistavoitetta tarkennettiin siten, että päästövähennyksiä on saatava yhteensä vähintään 5,3 Mt vuoteen 2030 mennessä ja tämän päälle 2 Mt vuoteen 2035 mennessä (keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma KAISU).

Budjettiriihessä päätettiin myös, että hallitus arvioi maaliskuussa 2022, nojautuen ministeriöiden, tutkimuslaitosten ja Ilmastopaneelin arvioihin, ovatko päästövähennystavoitteet saavutettavissa KAISU-suunnitelmassa esitetyin toimin ja päättää tässä yhteydessä mahdollisesti tarvittavista sitovista taloudellisista ja lainsäädännöllisistä ohjauskeinoista tavoitteen saavuttamiseksi. Ilmastotavoitteiden pitkäjänteisen ja suunnitelmallisen toimeenpanon tueksi perustetaan parlamentaarinen seurantaryhmä.

EU-komission 2030 ilmastopaketti eli ns. 55-valmiuspaketti edesauttaa kansallisten
tavoitteiden toimeenpanoa. Komissio ehdottaa muun muassa erillistä
päästökauppaa liikenteelle ja rakennusten lämmitykselle. Näiden vaikutukset
Suomen ilmastotavoitteisiin täsmentyvät EU-lainsäädännön käsittelyn edetessä.

Graafi 1. SUOMI ON POLULLA KOHTI HIILINEUT­RAA­LIUTTA

Vuosaaressa keväällä 2020 hallitus sopi päästövähennysten jakautumisesta seuraavasti:

Graafi 2. Sektori­koh­taiset päästövä­hen­nys­ta­voit­teet 2018-2035.

Sisällys

1. Sähkön ja lämmmön tuotanto
2. Liikenne
3. Teollisuus
4. Maatalous
5. maankäyttö ja hiilinielut

Sähkön ja lämmön tuotanto

Vähennystavoite vuoteen 2035 mennessä: 3-4 Mt

Energian, eli sähkön ja lämmön, tuotanto muodostaa päästöistämme noin kolmanneksen. Päästöjä syntyy paljon muun muassa kivihiilen, turpeen ja öljyn käytöstä. Myös bioenergialla sekä sähkön ja maakaasun tuonnilla naapurimaistamme on Suomen energiantuotannossa iso rooli.

Suuri osa energiantuotannosta on EU:n päästökaupan piirissä, joten päästövähennyksiä säädellään EU-tasolla. Päästötöntä ja uusiutuvaa energiaa voidaan kuitenkin edistää myös kotimaisin toimin.

Hallitusohjelmassa linjataan, että Suomen sähkön ja lämmön tuotannon tulee olla lähes päästötöntä 2030-luvun loppuun mennessä. Turpeen energiakäyttö vähintään puolitetaan vuoteen 2030 mennessä ja fossiilisen öljyn käytöstä lämmityksessä luovutaan. Päästökauppasektorilla päästökaupan kiristäminen, energiaverotuksen uudistukset ja EU-elvytysvarojen painotukset vievät kohti 6-7 Mt vähennyksiä.

Hallituksen sopimat tärkeimmät päästövähennyskeinot

• Hallitus toteuttaa energiaverotuksen kokonaisuudistuksen. Ensimmäisessä vaiheessa on toteutettu seuraavat toimet:
  • Teollisuuden sähkövero alennetaan EU:n sallimalle vähimmäistasolle. Tämä tukee energiantuotannon ja teollisuuden siirtymistä polttamisesta puhtaaseen sähköntuotantoon.
  • Lämmityspolttoaineiden, kuten kivihiilen, maakaasun ja polttoöljyn, verotusta korotettiin nettomääräisesti 105 miljoonalla eurolla vuoden 2021 alusta.
  • Suuren kokoluokan lämpöpumput ja konesalit siirretään edullisempaan sähköveron veroluokkaan.
• Osana energiaverouudistusta hallitus on leikannut tai suunnannut uudelleen ilmastolle haitallisia yritys- ja verotukianoin puolen miljardin euron arvosta
  • Turpeen verotusta korotetaan. Turpeen käytön vähintään puolittuminen vuoteen 2030 mennessä varmistetaan ottamalla käyttöön lattiahintamekanismi, joka yhdessä päästöoikeuden hinnan kanssa pitää turpeen kustannukset tavoitteen edellyttämällä tasolla.
  • Päästökauppakompensaatio lakkautetaan ja korvataan tuella, joka on vastikkeellinen ja kannustaa teollisuuden sähköistymiseen.
  • Teollisuuden energiaverojen palautukset lakkautetaan siirtymäajalla.
  • Parafiinisen diesel-polttoaineen verotuesta luovutaan.
• Energiaverouudistuksen toisen vaiheen selvitystyö ja toimenpiteiden valinta on käynnissä. Tavoitteena on, että energiaverotus ohjaa yhä vahvemmin kohti vähäpäästöisiä, polttoon perustumattomia vaihtoehtoja.
• Biokaasun energiantuotannon edistämiseksi tehdään toimenpideohjelma, jonka toteuttaminen on käynnissä. Biokaasu on myös lisätty mukaan liikenteen biopolttoaineiden jakeluvelvoitteeseen.
• Valmistellaan uusi energiatukiasetus vuoden 2022 aikana ja osoitetaan tukea
  uuden teknologian demonstraatiohankkeisiin. Merituulivoiman rakentamisen esteitä poistetaan.
• Laaditaan kansallinen vetystrategia, jonka tavoitteena on luoda Suomesta kilpailukykyinen ja ennakoitava vetytalouden investointiympäristö.
• Öljylämmityksen korvaamista esimerkiksi maalämmöllä edistetään rahallisella tuella. Fossiilisen öljyn käytöstä lämmityksessä luovutaan asteittain 2030-luvun alkuun mennessä, valtion ja kuntien kiinteistöissä jo 2024 mennessä. Viimeistellään ja toteutetaan öljylämmityksestä luopumisen toimenpideohjelma.
• Kivihiilen energiakäyttö on lailla kielletty toukokuun 2029 jälkeen. Kivihiilestä viimeistään vuonna 2025 luopuvien energiayhtiöiden investointeja hiilen korvaamiseksi tuetaan erillisellä kannustimella.
• Energia-alan tutkimus- ja kehitystukia sekä uusien teknologioiden pilottihankkeiden tukia kasvatetaan
• Lisäksi hallitus edistää EU:n päästökaupan tavoitteiden kiristämistä sekä vuoden 2030 päästövähennystavoitteen nostoa vähintään 55 prosenttiin vuoteen 1990 verrattuna.

Nämä toimet eivät kuitenkaan vielä riitä. Vihreiden linjana on, että myös seuraavat toimet on tehtävä:

• Tehdään selkeä tiekartta ja aikataulu, miten kaikista fossiilisista energianlähteistä luovutaan vuoteen 2035 mennessä.
• Luodaan aikataulu myös loppujen ilmastolle haitallisten yritys- ja verotukien purkamiseksi mahdollisimman pian.
• Asetetaan eri aloille hiilibudjetit, eli rajat sille, kuinka paljon päästöjä miltäkin alalta saa tulla, jotta 2035-tavoitteeseen päästään.
• Toteutetaan laaja ja kunnianhimoinen energiaverouudistus: korotetaan hiilidioksidiverotusta ja sovitaan säännöllisistä korotuksista. Siirretään myös turve vallitsevan energiaveromallin piiriin, jolloin siitä voidaan luopua viimeistään 2030 mennessä.
• Otetaan käyttöön päästökaupan lattiahinta, jolla varmistetaan päästökaupan ohjaavuus silloinkin, kun päästöoikeuksien hinta on liian alhainen kannustamaan päästöjä vähentäviin investointeihin.

Liikenne

Vähennystavoite vuoteen 2035 mennessä: 4-4,6 Mt

Liikenne muodostaa Suomen päästöistä noin neljänneksen. Liikenteen päästöt koostuvat liikkumisesta ja kuljetuksista teillä, raiteilla, merellä ja ilmassa.

Kotimaassa päästöjä syntyy erityisesti tieliikenteessä, henkilöautoista ja kuljetuksista, ja siksi liikkumista pitäisikin siirtää enenevässä määrin raiteille. Kansainvälistä lento- ja meriliikennettä säädellään pitkälti kansainvälisten sopimusten kautta, ja niihin Suomi voi aktiivisesti vaikuttaa. Suomen sisäisen lento- ja vesiliikenteen päästöihin voimme vaikuttaa kotimaisin toimin.

Hallituksen tavoitteena on liikenteen päästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä ja täysin hiilivapaa liikenne vuoteen 2045 mennessä. Tämä vaatii sekä liikenteen polttoaineiden muuttamista mm. sähköön ja biokaasuun että liikkumisen tarpeen vähentämistä.

Hallituksen sopimat tärkeimmät päästövähennyskeinot

• Tehdään fossiilittoman liikenteen tiekartta, jonka toimet ohjaavat kohti 2035-hiilineutraaliustavoitetta. Tiekartta valmistui keväällä 2021, ja sen toteuttamiseen osoitetaan n. 75 miljoonaa euroa.
• Toteutetaan fossiilittoman liikenteen vero- ja maksu-uudistus, jossa on esimerkiksi polttoaineiden verotukseen kohdistuvia muutoksia. Liikennepolttoaineiden verotusta korotettiin 1.8.2020 lähtien 250 miljoonalla eurolla. Kasvavaa verorasitetta kompensoitiin pienituloisille korottamalla perusturvaetuuksia vastaavasti.
• Raideinvestointien määrää kasvatetaan investoimalla laajasti esimerkiksi kaupunkien välisiin nopeisiin raideyhteyksiin, raideliikenteen nopeuttamiseen ja raiteiden korjaukseen.
• Kehitetään seudullista joukkoliikennettä selvittämällä lähijunaliikenteen
  järjestämiseen halukkaat seudut sekä edellytykset laajentamiselle.
• Toteutetaan kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma, ja lisätään rahoitusta kävelyn ja pyöräilyn infrastruktuurin parantamiseen.
• Osoitetaan joukkoliikennetukeen ja joukkoliikenteen ostoihin ilmastoperusteinen tasokorotus, vuosittain 20 miljoonaa euroa.
• Säädetään taloyhtiöille velvoite tarjota tietty vähimmäismäärä sähköauton latauspisteitä tai latauspisteiden rakentamisvalmiutta uudisrakentamisen ja laajojen peruskorjausten yhteydessä. Rakennetaan vähintään yksi pikalatauspiste jokaiseen kuntaan.
• Tuetaan biokaasun liikennekäyttöä mm. ottamalla biokaasu biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen piiriin ja parantamalla jakeluinfrastruktuuria. Luodaan Suomelle kansallinen biokaasuohjelma.
• Mahdollistetaan kaupunkialueilla ruuhkamaksujen käyttöönotto.
• Toteutetaan liikenteen työsuhde-etujen verouudistus vuoden 2021 alusta.
  • Työsuhdeautona käytettävien täyssähköautojen verotusarvoa alennetaan, ja sähköauton latausetu työpaikalla ja julkisissa latauspisteissä säädetään verovapaaksi vuosiksi 2021–2025. 
  • Joukkoliikenteen työsuhdematkalipun verotusta yksinkertaistetaan ja työsuhdepolkupyörä säädetään 1 200 euroon asti verovapaaksi eduksi.
  • Vuoden 2021 kehysriiheen mennessä jatkovalmistellaan työsuhdeautojen verotuksen uudistamista siten, että verotus ohjaa valitsemaan työsuhdeautoksi vähäpäästöisen auton.

Vihreiden linjana on, että myös seuraavat toimet on tehtävä:

• Korotetaan polttoaineiden hiilidioksidiverotusta säännöllisesti ja merkittävästi siten, että se ohjaa vahvasti vähentämään liikkumisen päästöjä. Vaihtoehtoisesti otetaan käyttöön kansallinen liikennepolttoaineiden päästökauppa.
• Jatketaan työmatkaliikenteen tukien uudistamista siten, että ne ohjaavat vähäpäästöisten liikennemuotojen käyttöön.
• Otetaan käyttöön sekä kotimaan että kansainväliseen lentoliikenteeseen kohdistuva lentovero.
• Vähennetään liikkumisen tarvetta panostamalla lähipalveluihin ja sähköisiin palveluihin sekä huomioimalla päästövähennykset alueiden suunnittelussa.
• Alennetaan joukkoliikenteen lippujen hintoja. Varmistetaan, etteivät koronakriisin vuoksi vähentyneen matkustajamäärän aiheuttamat tulonmenetykset johda palvelun heikkenemiseen tai lippujen hintojen kohtuuttomiin korotuksiin.
• Lisätään raideliikennettä sekä suurten kaupunkiseutujen paikallisliikenteessä että kaupunkiseutujen välillä. Käynnistetään lähijunapilotteja eri puolilla maata.

Teollisuus

Vähennystavoite vuoteen 2035 mennessä: 6-8 Mt

Teollisuuden päästöt, kuten metallien, kemikaalien, teräksen ja paperin valmistus, muodostavat Suomen päästöistä vajaa 30 prosenttia. Hallituksen tavoitteena on hiilineutraali teollisuus, johon pääsemiseksi tehdään tiivistä yhteistyötä keskeisten alojen toimijoiden kanssa.

Monet yritykset ovat jo alkaneet toteuttaa merkittäviä päästövähennystoimia, mutta ne eivät vielä riitä. Valtion tulee johdonmukaisesti ohjata elinkeinoelämää esimerkiksi verotuksen kautta siten, että vähäpäästöisen teknologian valinta tai investointi päästöjen vähentämiseen on kannattavaa. Samalla ilmaston ja ympäristön vahingoittamisesta on tehtävä kalliimpaa ja siihen kannustavat tuet poistettava.

Hallituksen sopimat tärkeimmät päästövähennyskeinot

• Toimialat ovat hallituksen tuella laatineet omat vähähiilitiekarttansa kohti hiilineutraaliutta.
• Hiilineutraalien teknologioiden tutkimukseen ja kehitykseen panostetaan ja uusien teknologioiden pilottihankkeita tuetaan.
• Valtion kehitysyhtiö Vake muutetaan ilmastorahastoksi, josta tuetaan teollisuuden päästöjä vähentäviä hankkeita. Yhtiötä pääomitettiin 300 miljoonalla eurolla vuonna 2020.
• Toteutetaan ympäristöministeriön vähähiilisen rakentamisen tiekarttaa. 
• Lisätään puurakentamista: edistetään puurakentamisen yritystoimintaa Suomessa ja lisätään puun käyttöä julkisessa rakentamisessa.

Vihreiden linjana on, että myös seuraavat toimet on tehtävä:

• Luovutaan ympäristölle haitallisistä yritystuista ja verotuista ja osoitetaan merkittävästi lisärahoitusta päästövähennysteknologioiden tutkimukseen, kehitykseen ja testaamiseen.
• Huomioidaan päästötavoitteet kaikessa sääntelyssä ja verotuksessa siten, että yrityksille on aina kannattavaa investoida päästöttömään teknologiaan.
• Tuodaan ilmastovaikutusten arviointi mukaan ympäristövaikutusten arviointiprosessiin ja ympäristöluvan harkintaan.

Maatalous

Vähennystavoite: 1-2 Mt (Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma)

Maataloussektori muodostaa Suomen päästöistä reilun kymmenyksen. Nämä ovat maataloudesta syntyviä suoria päästöjä, joita syntyy esimerkiksi lihan ja maidon tuotannossa ja polttoaineiden käytössä. Maatalouden aiheuttamista maankäytön muutoksista, kuten peltojen raivaamisesta, syntyvät päästöt lasketaan maankäyttösektorilla.

Riittävä omavaraisuus ja maatalouden jatkuminen Suomessa on tärkeää. Samalla maataloudella ja ruuantuotannolla on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Maatalouspolitiikan tulee tukea maaseudun elinvoimaa, päästöjen vähentämistä ja hiilinielujen kasvattamista.

Hallituksen sopimat tärkeimmät päästövähennyskeinot

• Edistetään maatalouden hiilensidontaa ja vähennetään turvepeltojen raivausta. Kehitetään markkinalähtöisiä mekanismeja, joilla maaperän hiilensidonnasta voidaan korvata viljelijälle tulosperusteisesti.
• Panostetaan maatalouden tutkimukseen, koulutukseen ja neuvontaan. Painopistealueina ovat hiilensidonta, vähähiilisyys ja kilpailukyky.
• Käynnistetään kannattavaan ruuantuotantoon soveltumattomien peltojen sekä käytöstä poistuneiden turvetuotantoalueiden metsitys- ja kosteikko-ohjelma.
• Otetaan käyttöön biokaasun tuotantopotentiaali laatimalla kansallinen biokaasuohjelma ja ottamalla käyttöön biokaasun tuotantotuki.
• Lisätään ilmastoystävällisen rehun osuutta esimerkiksi sekoitevelvoitteen ja
  verokannusteiden avulla. Kierrätyslannoitteiden kokeilua ja käyttöönottoa
  edistetään kannustein ja neuvonnan avulla ja jatketaan Ravinteiden kierrätyksen
  kokeiluohjelmaa.
• Edistetään kosteikko- ja märkäviljelyä, jossa vedenpinnan korkeutta nostamalla
  rajoitetaan turpeen hajoamista ja maaperäpäästöjä. Tavoitteena saada vähintään
  30 000 hehtaarin pinta-ala kosteikkoviljelyyn.
• Puolitetaan ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä mm. ilmastoruokaohjelman
  avulla.

Maankäyttö ja hiilinielut

Vähennystavoite: vähintään 3 Mt lisäys hiilinieluihin suhteessa nykytoimiin

Hiilinielut ja hiilivarastot, kuten metsät ja suot, ovat tärkeitä ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Hiilineutraalius vuonna 2035 tarkoittaa, että päästöjen ja hiilinielujen on silloin oltava yhtä suuret. Vuoden 2035 jälkeen meidän pitäisi poistaa enemmän hiiltä ilmakehästä kuin sinne päästämme.

Hiilinielun koosta riippuu se, kuinka paljon päästöjä pitää vähentää. Samalla olemassa olevia hiilivarastoja on suojeltava, jotta niihin varastoitunut hiili ei vapaudu ilmakehään. Hallituksen tavoitteena on, että Suomen nettonielu kasvaa sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

Suomi on runsaiden metsien maa, joten hiilinielumme koko riippuu pitkälti siitä, kuinka paljon metsiä hakataan. Ei riitä, että hakkuut rajataan metsätalouden kannalta kestävälle tasolle, vaan hakkuumäärissä on huomioitava myös hiilinielut ja metsäluonnon monimuotoisuus.

Hallituksen sopimat tärkeimmät päästövähennyskeinot

• Hallitus toteuttaa maankäyttösektorin ilmasto-ohjelman, johon kuuluvat muun muassa:
  • Metsien hoidosta, kasvukyvystä ja terveydestä huolehtiminen
  • Metsityksen edistäminen
  • Metsäkadon vähentäminen
  • Keinot soiden ja turvemaiden päästöjen vähentämiseen
  • Suometsien ilmastokestävä hoito
  • Maatalousmaan päästöjen vähentäminen ja hiilensidonnan vahvistaminen.
• Edistetään monipuolisia metsien kasvatus- ja käsittelytapoja, mukaan lukien jatkuvapeitteinen kasvatus.
• Asetetaan valtion metsistä huolehtivalle Metsähallitukselle tavoite hiilinielun kasvattamisesta. Otetaan Metsähallituksen vuotuisessa tuloutusvaatimuksessa nykyistä vahvemmin huomioon vaikutukset hiilinieluun ja luonnon monimuotoisuuteen metsätalouden ja teollisuuden puuntarpeen rinnalla.
• Pilotoidaan hiilen sidonnan ja varastoinnin markkinoita kotimaassa kuitenkin siten, ettei tällä korvata päästövähennyksiä.